Koe-eläinten hyvinvointi
Eläinkokeellisessa tutkimuksessa parantaminen (Refinement) tarkoittaa eläinten hoitoa ja tutkimuksen tekemistä parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on, että eläimen kokema kipu ja haitta vähenevät ennen tutkimusta, sen aikana ja sen jälkeen, jolloin eläimen hyvinvointi ja elämän laatu paranevat.
Hoivakulttuuri parantaa hyvinvointia
Koe-eläintoiminnassa mukana olevat laitokset ovat sitoutuneet toteuttamaan hoivakulttuuria toiminnassaan. Hoivakulttuuri (Culture of Care, https://ec.europa.eu/environment/chemicals...; https://norecopa.no/more-resources/culture-of-care) tähtää eläinten hyvinvoinnin ja tutkimuksen laadun kehittämiseen. Sillä tarkoitetaan parasta mahdollista eläinten hoitoa, käsittelyä ja koetoimenpiteitä sekä henkilökunnasta huolehtimista ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Näin parannetaan eläimen hyvinvoinnin ohella tieteellisen tutkimuksen laatua ja saavutetaan toistettavia koetuloksia. Hoivakulttuuri on enemmän kuin sääntöjen ja määräysten noudattamista, ja siinä toiminnanharjoittaja ja työntekijät sitoutuvat parhaisiin toimintatapoihin. Hoivakulttuuri on parantamista käsitteen laajimmassa merkityksessä.
Parantaminen ja hoivakulttuuri kohdistuvat eläimen koko elinkaareen ja elinympäristöön.
Elinympäristön parantamisessa otetaan huomioon eläimen lajityypillinen käyttäytyminen ja luontaiset olosuhteet. Hoito-olosuhteet, hoito ja käsittely tutkimuksen aikana vaikuttavat eläimen fysiologiaan ja sitä kautta tutkimustuloksiin. Kun eläin totutetaan käsittelyyn ja toimenpiteisiin vähitellen, se tottuu samalla toimenpiteiden tekijään, käsittely helpottuu ja eläimen kokema stressi vähenee. Lajityypillisen käyttäytymisen edistäminen ja eläinten totuttaminen etukäteen koetilanteeseen ovat 3R:n mukaista parantamista.
Hyvinvointi parantaa koetulosten laatua
Hyvänä esimerkkinä eläimen käsittelyn vaikutuksesta on hiiren perinteisen hännästä nostamisen korvaaminen uusilla tavoilla. Hännästä nostaminen aiheuttaa epämukavuutta ja pelkoa eläimessä. Hiiri mukautuu käsittelyyn paremmin, kun se nostetaan putken avulla tai koko kädellä, tai hiiren annetaan itse kiivetä kädelle. Hännästä nostetut hiiret ovat esimerkiksi käyttäytymiskokeissa inaktiivisempia ja haluttomampia tutkimaan uusia koealueita tai uusia kohteita. Tämä voi johtaa virheellisiin tutkimustuloksiin.
Eläimen tuntema kipu tai pitkäkestoinen epämukavuus vaikuttavat tutkimustuloksiin, joten kipua tulee lievittää kaikin mahdollisin keinoin ja eläimen kokema haitta tulee minimoida. Riittävää kivunpoistoa käytetään aina kun se on tutkimusasetelman puolesta mahdollista. Kipua lievitetään myös muilla keinoilla, kuten rauhallinen ympäristö, sopiva lämpötila ja muu tukihoito. Haitan ja kivun arvioimiseksi on olemassa eläimen ulkoiseen olemuksen ja käyttäytymisen havainnointiin pohjautuvia kriteereitä (esim. https://www.nc3rs.org.uk...) ja kriteerien perusteella sovittuja toimenpiteitä, kuten eläimen lopetus.
Eläinten hoidossa ja eläinkokeellisessa tutkimuksessa parantaminen ja hoivakulttuuri ovat jatkuvaa toimintaa. Parantamisen mahdollisuuksia on mietittävä myös tutkimuksen kuluessa. Käytössä olevia menetelmiä kehitetään jatkuvasti ja uusia menetelmiä sovelletaan käyttöön.